|
|
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 | 31 | 1 | 2 | 3 | 4 |

Suuntana Taivas
16.03.2010 21:44 | Suvi
Jumala teki taivaasta on täydellisen paikan. Siellä ei ole tietoakaan siitä kivusta ja surusta, joista vielä täällä joudun kärsimään. Siellä ollaan loputtoman onnellisia ikuisesti. Koska Jumala teki taivaasta täydellisen, ei sinne pääse mikään epätäydellinen. Kysymys kuuluukin, miten minä muka voisin päästä sinne?
Koska Jumala rakastaa minua ja sinua niin paljon, hän halusi keksiä asiaan ratkaisun. Ja ratkaisuksi Hän lähetti Jeesuksen maailmaan elämään täydellisesti ja kärsimään rangaistuksen meidän puolestamme. Jumalalle riittää se, että Jeesus eli täydellisesti ja meillä, jotka uskomme Jeesukseen, on mahdollisuus elää armon ja rakkauden varassa.
Jumalalle olemme puhtaita synnistä, kun otamme Jeesuksen vastaan, sillä samalla hyväksymme, että Jeesus oli täydellinen meidän puolestamme. Meillä on tällaisina syntisinäkin mahdollisuus päästä taivaaseen, koska olemme niin rakkaita Jumalalle!
Minä ainakin haluan ottaa vastaan Jumalan tarjoaman lahjan! Kuvittele mielessäsi tilanne, kun olet ollut oikein erityisen onnellinen. Minä olin erityisen onnellinen tänään, kun pääsin tuskaiselta ja pitkältä hiihtolenkiltä vihdoinkin kotiin. (Jos olisit ollut minun kanssani hiihtämässä, tietäisit mistä puhun.) Ja se onni ei ole mitään verrattuna siihen iloon ja onneen, mitä saamme kokea taivaassa loputtomasti!
Minulla on suuntana taivas. Toivottavasti sinäkin matkaat sinne yhtä matkaa minun kanssani!
- Suvi | Kommentit (1)
| Kommentoi
Kelpaanko Jumalalle?
22.02.2010 11:02 | Toni
Tuntuuko sinusta koskaan, ettet voi kelvata Jumalalle? Oletko liian huono uskovaiseksi? Minusta tuntuu sille juuri tällä hetkellä. Olen niin itsekäs, himoitseva, syntinen. Parhaimmatkin ajatukseni ja tekoni ovat itsekkäitä. Rakastan toisia vain saadakseni itse hyväksyntää ja kiitosta, ja sekö muka olisi aitoa rakkautta? Aina uudelleen on pakko myöntää, että en kykene elämään oikein, noudattamaan Raamatun ohjeita. Minusta ei kertakaikkiaan löydy voimaa siihen!
Mitä Jeesus tähän sanoisi? Kenties näin: "Mene pois luotani ja tule takaisin vasta kun olet muuttunut." tai "Yrittäisit elää paremmin! Minä kyllä antaisin sinulle voimaa, jos viitsisit edes vähän näyttää halua elää tahtoni mukaan." Mutta näin ei sanota missään päin Raamattua. Sen sijaan Jeesus sanoo: Matt. 5:3 "Autuaita ovat hengellisesti köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta."
Olenko siis ylionnellinen, kun olen hengellisesti köyhä ja mitätön? Ei minusta siltä tunnu, mutta niin Jeesus sanoo. Miten se on mahdollista? Jeesus jatkaa: Matt. 5:4-6 "Autuaita ovat murheelliset, sillä he saavat lohdutuksen. Autuaita ovat hiljaiset, sillä he saavat maan periä. Autuaita ovat ne, jotka isoavat ja janoavat vanhurskautta, sillä heidät ravitaan."
Tässä Jeesus tahtoo siis sanoa, että vain hengellisesti köyhät, murheelliset, hiljaiset ja nälkäiset saavat nuo lupaukset. Eivät siis hengellisesti rikkaat, ylpeät, koppavat ja sellaiset, joilla ei ole janoa Jumalan puoleen.
Uskon ja armon salaisuus piileekiin siinä, että kukaan ei ikinä koskaan voi riittää Jumalalle. Siksi se, joka luulee omin voimin olevansa riittävä, ei kelpaa Jumalalle. Jumalalle kelpaa vain Jeesuksen täydellinen ja synnitön elämä. Siksi Jeesus on myös arvollinen kantamaan syntimme. Ajatella, että Jumala hylkäsi oman Poikansa ristille kuolemaan, vain jotta hänen ei tarvitsisi hylätä yhtäkään meistä! Synneistä Hänen oli pakko rangaista, jotta oikeus tapahtuisi. Ja Hän rankaisi mielummin Poikaansa kuin meitä.
Siksi me kelpaamme Jeesuksen tähden Jumalalle. Ja mitä syvemmin ymmärrämme oman syntisyytemme, sitä suurempaa meille on armo! Hepr. 4:16 "Astukaamme sen tähden rohkeasti armon valtaistuimen eteen, jotta saisimme armoa ja laupeutta, löytäisimme avun silloin kun sitä tarvitsemme."
( Päivitetty: 22.02.2010 11:48 )
- Toni | Kommentoi
Heippa!
25.01.2009 15:08 | Suvi
Who am I?
That the Lord of all the earth,
Would care to know my name,
Would care to feel my hurt.
Who am I?
(casting crowns)
Tässä pienessä laulunpätkässä esitetään sama kysymys, jonka minäkin usein ylöspäin lausun. Mikä tekee minusta niin erityisen, että Jumalaa todellakin kiinnostaa tuntea minut ja tietää mitä minulle kuuluu? Minä, joka olen tuottanut pettymyksiä niin toisille ihmisille kuin Jumalallekin? Ja siltikin, vaikka Jumala saa hakata päätä seinään minun takiani, niin silti Hän on kiinnostunut siitä, että minulla on paha olla. Ja tahtoo ottaa minut syliinsä.
Eihän se aina siltä tunnukkaan, että joku minusta välittäisi. Mutta se tosiasia, ettei mikään asia maailmassa voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta on totta niin sinun kuin minunkin elämässäni. Se vain on niin, eikä mikään sinun tekosi tai sanasi muuta sitä totuutta. Usko pois.
Tapaamisiin jälleen ensi perjantaina!
( Päivitetty: 25.01.2009 15:25 )
- Suvi | Kommentoi
Anteeksi, anteeksi, tuhannesti anteeksi...
08.12.2008 16:20 | Sini
Mulla oli viime viikolla tuo blogivuoro ja minua kun on siunattu tällä norsun muistilla, enkä vieläkään oo jaksanu hommata itelleni nettiä, nii sehän vähän lipsahti mielestä...
Mutta, joulu on jo ovella ja teillä tais olla pikkujoulut viime perjantaina, vai? Musta joulu on niiiin kivaa aikaa. Oon niin talvi-ihminen ja muutenkin ihme hymistelijä ja musta on ihanaa kun on kylmä ja maa on valkosena ja saa polttaa kynttilöitä.
Musta on ihan typerää kun joulu on nykyään niin kaupallistettu että. Pitää ostaa hirveesti turhia lahjoja ja kaikenlaisia koristeita ja ja... Kun minun mielestä tärkeintä on se perheen ja läheisten kanssa yhdessäolo. Vaikka se yleensä meneekin tappeluks ;)
Valkeaa joulua teille kaikille ja parempi onni ensi vuonna, eikös :)
- Sini | Kommentoi
Moi!
12.11.2008 22:20 | Suvi
Voi sentään, kun oli vaikea herätä tänään uuteen päivään. Ulkona oli kamalan pimeää ja märkää, ei kukaan järkevä ihminen herää ennen kuutta aamulla! Mutta minä herään. Olisi pitkä päivä edessä, eikä mitään mielenkiintoista tiedossa. Bussikin oli täynnä. Nälkäkin oli ihan kamala.
Niin minä jaksoin mielessäni purnata tänään. Ärsytti koko koulu ja kaikki, mikä siihen liittyy. Mutta nyt kun maltoin rauhoittua niin Jumala tahtoi puhua. Olenko muistanut kiittää koulupaikasta? Asunnosta Suolahdessa? Meidän tulisi aina muistaa se, mitä Jumala meille on tehnyt. Vielä vuosi sitten iloitsin siitä kaikesta, mistä nyt jaksan valittaa. Tämäkö on se kaunis kiitos, jonka annan Isälleni?
Monet pienetkin asiat on Jumalan lahjoja meille. Katsellaanpas ympärillemme ja lakataan hetkeksi valittamasta. Ehkä löydämme jotain, josta voisimme tässäkin hetkessä kiittää!
p.s Kohta on joulu ja siis pikkujoulut edessä! Muistakaapa siis tulla silloin paikalle, paljon on hauskaa tiedossa (=
- Suvi | Kommentoi
|